Aiomme suorittaa Leimun kanssa - jossain vaiheessa - BH-kokeen. Luennon ansiosta kokeen kulku selkeni huomattavasti (vaikka olenkin ollut mukana järjestämässä koetta), ja sain luennolta hyviä treenivinkkejä ja myös treenikavereita. Itse liikkeethän ovat kokeessa yksinkertaisia, mutta ne vaativat koiralta todella paljon. Alla on lueteltuna meille hankalimpia liikkeitä sekä muistiinpanona harjoitteluvinkkejä. Kaiken kaikkiaan Leimu on pätevimmillään nopeissa liikkeissä, kuten luoksetulossa ja jäävissä. Hidas puurtaminen on tylsää, ja sen aikana voi Leimun mielestä vaikka katsella lintuja, haukkua tai haistella maata.
- Seuraaminen. BH-kokeen voi läpäistä kävelylenkki-tyylisellä vieressä jolkottelulla, mutta itse haluan seuraamiselta tiiviyttä, kontaktia ja innokasta asennetta. Tämä vaatimus yhdistettynä kahteen kertaan tehtävään seuraamiskaavioon (laskin että kaavioissa ilman siirtymisiä ja henkilöryhmää on yhteensä 320 askelta seuraamista!) ei ole ihan pala kakkua. Vinkkejä: harjoittele kaaviota ilman koiraa, tee treeneistä vaihtelevia ja monipuolisia (palkan yllätyksellisyys, käännökset, myös kaarteita...), pidä treeni lyhyenä, kehittele super-palkintoja vain tähän liikkeeseen (esim. turkishäntä).
- Paikallaolo. Tällä hetkellä Leimu lähtisi viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen koira kutsutaan luokse. Vinkkejä: huomioi viretila, ota naksutin käyttöön (naksu kun kontaktissa ja tarkkaavaisena!), lisää häiriötä vähitellen (jalkapalloilu, pallot, koirat, koirapuiston vieressä, juoksentele itse...), minimoi epäonnistumiset, ota peili avuksi koiran tarkkailuun.
- Kontakti ja keskittyminen. Tämä on perusta jokaikiseen liikkeeseen. Vinkkejä: Pidä treenit nopeina, tehokkaina ja hauskoina. Odottelua voi opetella myöhemmin. Jos haukkuu, piippaa tai ei keskity, mitään ei tapahdu. Kun tarjoaa kontaktia ja on hiljaa, pääsee tekemään.
Tajusin luennolla, että meidän täytyy harjoitella myös kaupunkiosuuteen. Hihnakäytös ei ole ihan itsestäänselvää. Missä vaiheessa sitä on ruvennut lipsumaan ja antanut koiran mennä hihna pitkällä hajun luo tai koirapuistoon? Myös ihmisten tapaamista pitää opetella. Leimun täytyy oppia pysymään vierellä ja hiljaa (sen ei tarvitse vastata "hau", kun vieras ihminen sanoo "moi"). Opetan myös "lähellä"-käskyn niin, että sen avulla voi kävellä koira hallinnassa esimerkiksi ruuhkassa tai toisten koirien ohi. Minulle oli yllätys, että BH-kokeessa koiraa ei saa siirtää vastakkaiselle puolelle koiranohitustilanteessa. Nämä otamme nyt arjen rutiineiksi, ja lisäksi harjoittelemme erikseen koiraporukoissa. Sovimme luennon kuuntelijoiden kanssa kaksi kaupunkiosuuden treenipäivää Itäkeskukseen. Hieno juttu!
En tiedä löysinkö luennolta sisäisen Cesar Millanin vai mitä tapahtui, mutta reilun kilometrin hihnakävely sujui äsken erittäin mallikelpoisesti. Leimu oli koko ajan kuulolla, ei vetänyt yhtään, eikä jäänyt haistelemaan hajuja, vaan menimme koko ajan reippaasti eteenpäin. Yhden koiran ohitus meni ihan ok, vaikkei minulla sattunut olemaan mitään palkkaa mukana. Vaikka Millanin koulutusmetodit ovatkin mielestäni varsin kyseenalaiset, jotakin häneltä kannattaa oppia. Puhe sisäisestä energiasta piti ainakin äskeisellä lenkillä kutinsa. Kun oma mieli on itsevarma, määrätietoinen ja positiivinen, yhteys koiraan on rennompi ja varmempi. Toinen tärkeä seikka on riittävä liikunta. Se lisääntyy nyt keväällä, kun otin taas juoksulenkit kuvioihin erityisesti puolimaratonia ajatellen.
PS. Tämän päivän hakutreeni oli taas super!
Päivän saldo: neljä pistoa, kymmeniä haukkuja (ei mitään inahduksia), nopea eteneminen. Pelkän ilmaisun lisäksi otimme pitkästä aikaa myös etäisyyttä ja tien ylittämisen näkölähdöllä. Kerran maalimies oli n. 30 metrissä, mutta Leimu jäi 20 metriin ja palasi luokseni. Menimme sitten yhdessä lähemmäs ja otin uuden lähetyksen, josta Leimu eteni suoraan maalimiehelle.
Päivän yllätys: Leimu näki kauempana lenkkeilijän, mutta tajusi ettei sen luokse sovi mennä.
Päivän huomio: pidä huoli ettei koira pääse haukkumaan lähetysten välillä.
PS. Tämän päivän hakutreeni oli taas super!
Päivän saldo: neljä pistoa, kymmeniä haukkuja (ei mitään inahduksia), nopea eteneminen. Pelkän ilmaisun lisäksi otimme pitkästä aikaa myös etäisyyttä ja tien ylittämisen näkölähdöllä. Kerran maalimies oli n. 30 metrissä, mutta Leimu jäi 20 metriin ja palasi luokseni. Menimme sitten yhdessä lähemmäs ja otin uuden lähetyksen, josta Leimu eteni suoraan maalimiehelle.
Päivän yllätys: Leimu näki kauempana lenkkeilijän, mutta tajusi ettei sen luokse sovi mennä.
Päivän huomio: pidä huoli ettei koira pääse haukkumaan lähetysten välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti